• The selected file /tmp/fileN4Trob could not be uploaded, because the destination languages/fi_d0a80ac457d40ddc66f4982e82cbff28.js is not properly configured.
  • The selected file /tmp/file3RElWE could not be uploaded, because the destination languages/fi_d0a80ac457d40ddc66f4982e82cbff28.js is not properly configured.

Demokratia

Winston Churchill“Demokratia ei ehkä ole täydellinen valtiomuoto, mutta emme ole tähän mennessä parempaakaan keksineet”

- Winston Churchill

Sana demokratia tulee kreikan kielen kansaa ja valtaa tarkoittavista sanoista demos ja kratos. Demokratiassa valta perustuu kansaan.

Välillisessä demokratiassa kansa jakaa valtaansa edustajille, jotka tekevät päätöksiä koko kansan puolesta. Näin tapahtuu Suomessa kunnan päätöselimissä sekä eduskunnassa ja myös europarlamentissa.

Suomi on YK:n inhimillisen kehityksen raportin 2004 mukaan maailman 13. kehittynein maa 177 valtion joukossa. Tämä on vaatinut suomalaisilta työtä yhteisten asioiden hyväksi. Demokratia on osaltaan ollut se järjestelmä, jonka avulla Suomen kestävä kehitys on voitu turvata.

Demokratia voi Suomessa tuntua itsestään selvältä, mutta tosiasiassa lakia säätävä eduskuntamme täytti sata vuotta vasta 2006. Sitä ennen taustalla on liki sata vuotta keisarillisen Venäjän autonomista Suomea ja monta sataa vuotta Ruotsin vallan aikaa. Tosin näinäkin aikoina kuningas tai keisari kutsui valtiopäiville suomalaisten säätyjen edustajia.

Edustuksellinen demokratia on länsimaiden vakiintunut hallintomuoto. Kansa jakaa edelleen valtaansa erilaisissa vaaleissa. Eräs demokratian uhka saattaa tulevaisuudessa olla kansalaisten vähäinen halu osallistua vaaleihin. Mikäli äänestysprosentti jää vähäiseksi, suuri osa kansan vallasta jää jakamatta ja aiheuttaa siten legitimiteetti- eli jonkin asteisen laillisuusongelman.

Aiemmin Suomen eduskunta- ja kunnallisvaaleissa äänestysprosentti on pysynyt vielä noin 70 prosentin tuntumassa. Viimeisimmät vaalit eivät ole olleet yhtä suuri menestys: EU -vaaleissa 2004 äänestäjien määrä kohosi vain hieman yli 40 prosenttiin ja kunnallisvaaleissa 2004 äänestysprosentti oli 58,6.

Nykyinen äänestystapahtuma on sidottu aikaan ja paikkaan. Tulevaisuudessa on mahdollista äänestää perinteisen äänestyskopin tai postin lisäksi internetissä kotikoneella tai peräti omalla kännykällä. Verkkoäänestystä on kokeiltu onnistuneesti Britannian kunnallisvaaleissa 2003 esimerkiksi Sheffieldissä.