Puheen rakenne

Jotta puhe vaikuttaisi kuulijoihin, se edellyttää heidän maailmansa tuntemista, hyviä ja valaisevia tosiasioita sekä selkeää päämäärää. Jos tällainen puhe rikastetaan sopivin kuvin ja vertauksin, ja siihen lisätään sopivasti huumoria, niin lopputulos on vastustamaton. Puheen yhteydessä täytyy muistaa aina myös esitystapa ja puhujan nonverbaalinen viestintä, joka voi parantaa tai heikentää puheen vaikutusta. Ensiksi - toiseksi - kolmanneksi

Toinen, yksinkertaisempi rakenne on saksalaisten erstens - zweitens - drittens -malli. Puheeseen valitaan kolme asiaa tai ydinkohtaa ja esitetään ne peräjälkeen kaavalla: ensiksi… toiseksi… kolmanneksi… Tärkein asia kannattaa yleensä jättää viimeiseksi, toiseksi tärkein sijoitetaan alkuun ja kolmanneksi tärkein keskelle.

Jos puhe on intiimi ja henkilökohtainen, puhuja voi ilmaista omakohtaisesti eli yksikön ensimmäisessä persoonassa, miten hän asian tiedostaa:

  • Minä havaitsen…
  • Ajattelen…
  • Tunnen…
  • Haluan…
  • Teen / aion tehdä…

Puhe voidaan hahmotella myös yksinkertaisesti seuraavasti:

  1. Kiinnostava alku
  2. Asia
  3. Loppuhuipennus

Kaikki edellä mainitut rakenteet toimivat paitsi etukäteen kirjoitetussa puheessa, myös valmistelemattomassa ex tempore -puheessa. Yhtäkkiä tulevia puhetilanteita varten kannattaa opetella jokin rakennetaktiikka hyvin. Taitojen kehittyessä myös spontaaniudelle voi jättää tilaa. Omakohtainen, oman tietoisuutensa ja omat ajatuksensa ystävällisesti ja kohteliaasti ilmaiseva puhuja jättää kuulijoille myönteisen kuvan itsestään ja nousee tavanomaisen puhujan yläpuolelle.

Winston Churchill esitti oman arvionsa puheen kestosta: mitä lyhyempi puhe, sitä enemmän valmisteluun kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa. Tasan kolmen minuutin puheen pitäminen vaatii aikaa ja paljon työtä - varsinkin jos aikoo todella sanoa jotain. Tiivistäminen edellyttää aina työtä. 1970-luvulla Tampereen klassillisen lyseon rehtori, kirjailija Eino Arohonka, muistutti nuoria puhetaidon oppilaitaan: Ellei mies saa seitsemässä minuutissa sanottua sanottavaansa, niin ei hänellä mitään sanottavaa olekaan! Lyhyesti ja palavasti!

Hyvän puheen optimikestoksi sopii seitsemän minuuttia. Jos kotona harjoittelee etukäteen puheen kestoa ja saa puheen pituudeksi tasan seitsemän minuuttia, niin kannattaa muistaa, että oikeassa puhetilanteessa puhe nopeutuu lähes poikkeuksetta ja puhe kestää noin minuutin vähemmän.

Kolmen minuutinkin puhe saattaa sisältää yllättävän paljon asiaa. Kolme minuuttia sopii hyvin esimerkiksi iloisen onnittelupuheen tai hauskan tilaisuuden puheen pituudeksi. Harva jaksaa kuunnella juuri missään yli 15 minuutin puhetta; kansanedustajien eduskunnan täysistuntopuheenvuorojen pituudeksi on yritetty sopia juuri tuo 15 minuuttia. Tosin eduskunnan keskustellessa Suomen liittymisestä Euroopan Unioniin muutamat kansanedustajat viivyttivät tietoisesti asian käsittelyä pitämällä ylipitkiä puheita.

Virallisten kokousten, kuten esimerkiksi puoluekokousten, puheiden kesto on toista luokkaa. Kuuban kommunistisen puolueen puoluekokouksessa lokakuussa 1997 Fidel Castron puhe kesti yli kuusi tuntia.

Puhujan persoona vaikuttaa puheen sisältöön ja vastaanotettavuuteen paljon. älä unohda sen vuoksi pistää itseäsi likoon, heittää peliin intohimoasi, unelmiasi, tunteidesi koko kaarta. Anna palaa ja muista: vain harjoittelu tekee mestarin.