Vuorovaikutustaidot

Vaikuttajan taidoista olennaisimpia on hänen kykynsä olla aidossa vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa. Ilman tätä taitoa kohtaaminen jää tylyksi, ja vaikuttajasta jää ulkokohtainen ja kylmä mielikuva. Vaikuttajan ei silti tarvitse pyrkiä miellyttämään jokaista. Vuorovaikutuksessa ei ole kysymys viihdyttämisestä, vaan kohtaamisesta.

Ole aidosti läsnä

Neljätoistavuotias espoolainen valmistautui tärkeään jalkapallo-otteluun. Paikalla oli runsaasti arvokasta alan väkeä, sillä peli liittyi palloliiton ja kirkon yhteiseen vihreän kortin FairPlay-kampanjaan. Ennen pelin alkua vanha arkkipiispa kätteli pelaajat. Pelin jälkeen eräs palloliiton johtaja jakoi palkinnot ja kätteli myös pelaajat. Palkinnonjakaja kulki kiireisesti ohi, eikä huomannut minua. Mutta oli hienoa kätellä ennen peliä sitä vanhaa miestä. Hän tervehti ja katsoi silmiin, totesi 14-vuotias Espoon Hongan futari.

Kohtaaminen ei liity ainoastaan tapaan puhua tai keskustella, vaan siinä on kyse kyvystä olla läsnä. Vaikuttajan tulee uskaltaa ja osata katsoa ihmistä silmiin. Myös käden puristusta kannattaa harjoitella. Voimakas kädenpuristus antaa vaikutelman voimakkaasta ja rehdistä ihmisestä.

Viesti ymmärretään yleensä väärin

Vuorovaikutustaidoista tärkeimpiä on kyky ilmaista itsensä selkeästi, puhua täsmällisesti. Ajatukset, tunteet, havainnot, pyrkimykset ja aiottu toiminta on osattava esittää niin, että kuulija ymmärtää vaikuttajan tarkoituksen. Kommunikaatioteorioissa puhutaan “tietoisuuden kehästä”: ihminen kykenee ilmaisemaan oman tietoisuutensa siten että vastaanottaja ymmärtää asian ainakin ytimeltään samalla tavalla.

Viestinnän tutkijat, kuten Osmo A. Wiio, toistavat usein perusväitettä siitä, että viesti ymmärretään useimmiten väärin. Kun lähettäjä puhuu ympyränmuotoisesta asiasta, vastaanottaja saattaa tulkita asian päärynän tai peräti neliön muotoiseksi - varmaa on ainoastaan se, että viesti ymmärretään väärin.

Tunne itsesi - kuuntele muitakin

Mitä paremmin vaikuttaja tuntee oman tietoisuutensa ja mitä paremmin hän osaa pukea sen sanoiksi, sitä paremmin vastaanottaja ymmärtää vaikuttajan lähettämän viestin. Vuorovaikutus edellyttää myös palautemahdollisuutta Kuvaus ihmisen tietoisuuden kehästäeli sitä, että viestin vastaanottaja voi kysyä tai tarkentaa kuulemaansa.

Ihmisen tietoisuuden kehää on kuvattu kukan viidellä terälehdellä, jotka parhaimmillaan ovat saman kokoisia. On myös mahdollista, että ihminen toimii vain muutaman tietoisuuden kehän lohkon avulla.

Tietoisuuden viisi lohkoa

1. havainnot
2. tunteet
3. ajatukset
4. pyrkimykset
5. teot

Millainen sinä mielestäsi olet? Millaiseksi kukaksi voisit itsesi piirtää? Montako terälehteä sinulla on käytössä kokonaan, montako vain nimeksi?

Ihminen, joka tiedostaa itsensä hyvin ja osaa pukea eri osa-alueensa sanoiksi, on yleensä kiinnostunut myös toisen ihmisen tietoisuudesta, hänen havainnoistaan, ajatuksistaan, tunteistaan, pyrkimyksistään ja teoistaan. Hänellä on hyvät edellytykset kehittyä taitavaksi keskustelijaksi ja olla siten aktiivisesti vuorovaikutuksessa toisten kanssa.

Keskustella voi monella tavalla

Vuorovaikutukseen kuuluu myös kyky käydä tarpeen tullen eritasoista keskustelua. Joskus on tarpeellista osata small talkia: keskustelua säästä, ympäripyöreistä kuulumisista, päivän kevyistä uutisista, vaihtaa muutama sana vain kohteliaisuuden vuoksi. Lisäksi tarvitaan kykyä keskustella tunnetason asioista. Kuitenkin vaikuttajalle useimmiten riittää asiatason keskustelu.

Lähde:

Joe Miller - Elam Nunnally, Puhutaan. Se auttaa -pariviestinnän opas.
WSOY. 1980.

Lisätietoa vuorovaikutustaidoista

Sherod Miller et al., Suhdetaitoja elämän kumppaneille, jotka haluavat päästä irti vanhasta ja oppia jotain parempaa. Suom. Ari Muttonen. Alkuteos Talking and listening together. Resurssi, Naantali 1995.

Ullamaija Kivikuru et al., Osmo A. Wiio kuusi vuosikymmentä viestinnän valtateillä. Yliopistopaino, Helsinki 1988.

Heikki Luostarinen - Ullamaija Kivikuru - Merja Ukkola (toim.), Sopulisilppuri. Mediakritiikin näkökulmia. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, Lahti 1996.

Jukka-Pekka Puro, Johdatus puheviestinnän teorioihin. Gaudeamus, Helsinki 1996.

Tapio Varis, Tiedon ajan media. Mediavalmiudet ja viestintätaidot uusiutuvassa viestintäkulttuurissa. Yliopistopaino, Helsinki 1995.

Osmo A. Wiio, Johdatus viestintään. 6. uudistettu laitos. Weilin+Göös, Espoo 1994.

Osmo A. Wiio, Viestinnän tietotekniikkaa ja esitysviestintää. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, Lahti 2000.

Leif Aberg, Viestinnän strategiat. Infoviestintä, Helsinki 1997.

Leif Aberg, Viestintä - tuloksen tekijä. 6. p. Tietopaketti, Helsinki 1996.