Kansalaisen demokraattiset oikeudet
Demokratian kentillä käytetään valtaa, joka useimmiten on edustuksellista. Kansa tai muu yhteisö on siirtänyt heille kuuluvan valtansa lain tai säännösten puitteissa edustajilleen. Demokratian taitoihin kuuluukin lain ja säädösten tuntemus. Niiden antamat rajoitukset sekä niiden luomat mahdollisuudet on tunnettava ainakin yleisellä tasolla.
Demokratian selkärankana lait
Laeilla ja säädöksillä on tarkoitus vahvistaa demokratiaa ja turvata sen oikeudenmukainen käyttö. Yhteisten asioiden hoito edellyttää yhteisiä pelisääntöjä, joita kaikki joutuvat noudattamaan. Tämän vuoksi juridiikka ja laillisuuskysymykset ovat osa puolueetonta demokratiajärjestelmää. Nämä asiat saattavat tuntua vaikeilta, mutta ilman niitä demokratia menettää ryhtinsä ja toimivuutensa.
Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja vaalikelpoisuus toteutettiin Suomessa eduskuntauudistuksen yhteydessä vuonna 1906, ja äänioikeuden ikärajaksi määrättiin 24 vuotta. Naiset saivat ensi kertaa oikeuden äänestää ja asettua ehdolle valtakunnallisissa vaaleissa. Kuntatasolla yleinen ja yhtäläinen äänioikeus toteutettiin vuonna 1919. Sitä ennen kunnallisvaalien äänioikeus määräytyi maksettujen veroäyrien mukaan, ja esimerkiksi Helsingin ensimmäistä kunnanvaltuustoa 1875 pääsi valitsemaan ainoastaan kymmenesosa kaupungin väestöstä.
Aktiivisuus ja into vaikuttamisen peruskivet
Nykyisin kaikilla suomalaisilla on yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus osallistua politiikkaan. Toistaiseksi osallistumiseen ja vaikuttamiseen sekä yhteisten asioiden hoitoon liittyvät lait ovat turvanneet edustuksellisen demokratian aseman. Uuden julkisuuslain (1999) myötä myös kansalaiset pääsevät osallistumaan aiempaa paremmin yhteisten asioiden hoitoon jo niiden valmisteluvaiheessa, ainakin paikallistasolla. Tulevaisuudessa tietoyhteiskunnan aktiivisella kansalaisella on useita todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa. Vaikuttamisen taso riippuu kuitenkin suuresti kansalaisen omaksumista vaikuttajataidoista ja -tiedoista, kyvystä hankkia ja suodattaa tietoa sekä halusta osallistua yhteisönsä asioihin.
Suomalainen demokratia antaa jo nyt kansalaiselle useita eri mahdollisuuksia vaikuttaa. Kansalaisia koskeviin poliittisiin päätöksiin ja valtiollisten ja kunnallisten elinten kokoonpanoon voidaan vaikuttaa äänestämällä vaaleissa. Lisäksi voidaan järjestää valtiollisia tai kunnallisia neuvoa-antavia kansanäänestyksiä [KANSANääNESTYS]. Kansanäänestyksissä ei ole kysymys vaaleista, vaan asiakysymyksistä.
Suomen kansalaiset voivat myös vapaasti perustaa aatteellisia yhdistyksiä, jotka eivät ole lain ja hyvän tavan vastaisia. Julkisuusperiaatteen mukainen tiedonsaantioikeus on hallitusmuodossa säädetty perusoikeus, joten jokaisella on mahdollisuus saada tietoja yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoista.