Äänioikeus ja vaalikelpoisuus

Täysi-ikäisen kansalaisen oikeus äänestää

Myös äänioikeus on määritelty perusoikeuksien yhteydessä. Täysi-ikäiset kansalaiset voivat vaikuttaa poliittisiin päätöksiin ja valtiollisten ja kunnallisten elinten kokoonpanoon äänestämällä vaaleissa tai asettumalla ehdokkaiksi. Lisäksi voidaan järjestää valtiollisia tai kunnallisia neuvoa-antavia kansanäänestyksiä. Kansanäänestyksissä ei ole kysymys vaaleista, vaan tärkeäksi katsotuista asiakysymyksistä. Kansanäänestyksissä kansalaiset ilmaisevat mielipiteensä tärkeinä pidettyihin asioihin. Poliitikot voivat noudattaa tai olla noudattamatta kansalaisten enemmistön päätöstä.

Jokaisella Suomen kansalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksessä. Vaalikelpoisuudesta valtiollisissa vaaleissa on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään perustuslaissa. Jokaisella Suomen kansalaisella ja maassa vakinaisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä sen mukaan kuin lailla säädetään. Oikeudesta muutoin osallistua kuntien hallintoon säädetään lailla. Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Perustuslaki 14 §.

Nuorten äänestämisinto on kautta vuosikymmenten ollut vähemmän aktiivista. YLEn Elävä arkisto tarjoaa tästä teemasta edelleen ajankohtaisen videoklipin.  

Julkiselle vallalle on perusoikeuksissa säädetty erityinen velvoite edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja vaikuttaa asioihin. Poliittinen vaikuttaminen tapahtuu usein puolueiden [PUOLUE] kautta. Puolueet ovat aatteellisia yhdistyksiä, joiden varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen. Tästä syystä niille puolueille, jotka ovat edustettuina eduskunnassa, maksetaan puoluetukea verovaroista. Puolueen jäseneksi liitytään yleensä paikallisyhdistyksen kautta. Ammattiliittojen kautta työntekijät voivat vaikuttaa siihen päätöksentekoon, joka koskee heidän työtään.

Pohdittavaa:

Riittävätkö nämä laissa määritellyt demokraattiset perusoikeudet kansalaiselle?
Mahdollistavatko ne kansalaisen aktiivisen osallistumisen yhteisten asioiden hoitoon?
Miten niitä pitäisi vielä kehittää?

Naisten äänioikeus

Suomessa äänioikeus toteutettiin eduskuntauudistuksen myötä vuonna 1906. Vuonna 1906 Suomi sääti ensimmäisenä eurooppalaisena maana myös naisia koskevan yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Ylen Elävä Arkisto tarjoaa kiinnostavan audioleikkeen, missä naisten äänioikeuden 60-vuotispäivänä muistellaan naisasialiikettä ja “miehisiä vaikuttajanaisia”.