Yhdistymis- ja kokoontumisvapaus

Sananvapauden ja tiedon saannin oikeuden lisäksi kansalaisella on oikeus järjestää kokouksia tai mielenosoituksia ja osallistua niihin vapaasti.

Jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Samoin on turvattu ammatillinen yhdistymisvapaus ja vapaus järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi. Tarkempia säännöksiä kokoontumisvapauden ja yhdistymisvapauden käyttämisestä annetaan lailla.

Perustuslaki 13 §.

Kokoontumisvapautta rajoittaa kuitenkin ilmoitusvelvollisuus. Julkisella paikalla järjestettävästä mielenosoituksesta tai muusta tilaisuudesta on ilmoitettava poliisiviranomaisille vähintään kuusi tuntia ennen tilaisuuden alkua.

Kansalaiset voivat vapaasti ilman erityistä lupaa perustaa yhdistyksiä, jotka eivät ole lain ja hyvän tavan vastaisia sekä osallistua niiden toimintaan. Yhdistys voi toimia vapaasti yhdistyslain puitteissa. Yhdistys voi halutessaan myös rekisteröityä. Suomi on perinteisesti yhdistystoiminnan luvattu maa, ja yhdistysrekisterissä on tällä hetkellä noin 113 000 rekisteröityä yhdistystä.Oikeus kokouksiin ja mielenosoituksiin

Vuonna 1989 annettu yhdistyslaki määrittelee yhdistyksen aseman, jäsenet, oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet 70 eri lakipykälän avulla. Myös Yhdistyslaki löytyy kokonaisuudessaan Kansalaisen käsikirjasta.

Ensimmäinen pykälä määrittelee raamit yhdistykselle:

Yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien tapojen vastainen. Yhdistykseen sovelletaan tätä lakia.

Yhdistyslaki 1 §.

Rekisteröitymällä Yhdistysrekisteriin yhdistys voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä olla asianosaisena tuomioistuimessa tai muun viranomaisen luona. Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista.

Yhdistystä perustamaan

Yhdistyksen perustaminen edellyttää perustamisasiakirjaa ja yhdistykselle laadittuja sääntöjä. Perustajaksi riittää yksi 15-vuotias suomalainen luonnollinen henkilö.

Yhdistyksen perustamisesta on tehtävä perustamiskirja, johon on liitettävä yhdistykselle laaditut säännöt. Perustamiskirja on päivättävä ja vähintään kolmen yhdistyksen jäseneksi liittyvän allekirjoitettava. Perustajana olevan luonnollisen henkilön tulee olla 15 vuotta täyttänyt.

Yhdistyslaki 7§.

Yhdistyslaki antaa tarkat ohjeet myös

  • yhdistyksen sääntöjen rakentamisesta (8§)
  • jäsenyydestä (10§, 11§)
  • päätösvallasta (16§, 17§, 18§)
  • päätöksenteosta (20§, 27§)
  • kokoontumisesta (21§, 23§, 24§)
  • vaaleista (28§, 29§)
  • jäsenen äänioikeudesta ja pöytäkirjan laatimisesta (31§)
  • yhdistyksen hallinnosta (35§ - 39§).
  • Katso myös Kansalaisen käsikirjaa korvaavaa palvelua www.suomi.fi/.

     

    Kuka lain mukaan voi järjestää mielenosoitus? Mitä mielenosoituksen järjestäminen edellyttää käytännössä?

    Katso perustuslaki 13§.

    Kirjoita vastauksesi ja palauta se sähköpostilla opettajallesi.