Demokratian rajoilla

Demokratiassa pyritään kannustamaan kansalaisia toimimaan aina lain puitteissa osallistumalla ja tekemällä aloitteita ja kirjoittamalla lehtiin.Mitä pitäisi silloin tehdä, kun yrittämisestä huolimatta demokratian perinteiset väylät eivät näytä toimivan tai toimivat tuskastuttavan hitaasti?Olisiko silloin epäsovinnaisen vaikuttamisen aika?

Perustuslain (13§) mukaan: Sananvapauden ja tiedon saannin oikeuden lisäksi kansalaisella on oikeus järjestää kokouksia tai mielenosoituksia ja osallistua niihin vapaasti.

KOKOONTUMISVAPAUTTA RAJOITTAA KUITENKIN ILMOITUSVELVOLLISUUS. JULKISELLA PAIKALLA JäRJESTETTäVäSTä MIELENOSOITUKSESTA TAI MUUSTA TILAISUUDESTA ON ILMOITETTAVA POLIISIVIRANOMAISILLE VäHINTääN KUUSI TUNTIA ENNEN TILAISUUDEN ALKUA.

Mielenosoitus ja media

Mielenosoituksia järjestetään Suomessa aika ajoin. Keväällä 2004 opiskelijat kokoontuivat eduskuntatalon edustalle vaatimaan lainsäätäjiltä parempaa opiskeluajan turvaa. Keväällä 2000 Espoon nuorisovaltuusto oli mukana järjestämässä mielenosoitusta, koska nuorten suosima sählytila aiottiin muuttaa toiseen käyttöön. Tilaisuus sai mediassa huomiota ja virkamiehet peruivat suunnitelmat.

Mielenosoitukset voivat ajautua joskus lain kirjaimen ohitse. Tärkeätä on pitää mielessä, miksi mielenosoitus järjestetään ja mitä sillä halutaan saada aikaan. Jos mielenosoitus menee ranttaliksi, se kääntyy useimmiten itseään vastaan. Huolella harkittu ja toteutettu epäsovinnainen toiminta saattaa kantaa parhaan lopputuloksen.

Vanhan valtaus 1968 

Vanhan Ylioppilastalon valtaus vuonna 1968 on jäänyt suomalaisen demokratian historiaan. YLEn Elävä arkisto tarjoaa Vanhan valtaukseen liittyviä kiintoisia videoita, joista yksi on aivan tapahtuman alkuhetkiltä.  Lisätietoa taustoista saa esimerkiksi Wikipedian sivuilta.

Kansalaistottelemattomuuteen ei koskaan kuulu ihmistä vahingoittava toiminta. Vaikeissakin oloissa on passiivisella vastarinnalla saavutettu suuria tuloksia (vrt. Mahatma Gandhi Intiassa).

Selvitä verkon avulla, mitä passiivisen vastarinnan muotoja Mahatma Gandhi sai aikaan Intiassa.

Nuorisotutkimusseura julkaisi keväällä 2004 muistion Kuokkavieraat ja radikaali kansalaistoiminta. Yhä useampi nuori kokee kuuluvansa nykyisen demokraattisen järjestelmän ulkopuolelle ja haluaa vaikuttaa toisin keinoin. Tommi Hoikkalan mukaan muistion tekstit avaavat globalisoituneen Suomen ja sen mediayhteiskunnan uumenista ja pinnoista kumpuavia protestiliikkeitä, niiden piirteitä, muotoja, tavoitteita ja yhteiskunnallis-kulttuurisia yhtymäkohtia.

Kuokkavieraiden protestit johtavat usein mellakkaan virkavallan kanssa. Näin on käynyt globalisaatiota vastustavissa Seattlen, Prahan, Göteborgin ja Genovan suurmielenosoituksissa sekä joissakin kotimaan mielenosoituksissa.

TUTUSTU KUOKKAVIERAAT -MUISTIOON JA POHDI TäMäN VAIKUTTAMISTOIMINNAN SYITä (http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/kuokkavieraat.pdf).

Tutustu nuorisotutkimuseuran sivuihin (www.nuorisotutkimusseura.fi).