Verkkodemokratia tulevaisuudessa
Lähitulevaisuudessa jokainen poliitikko hankkii itselleen oman verkkomedian eli multimediaa avuksi käyttävän www-sivuston. Tällainen verkkomedia sisältää käytännössä poliitikon
- oman lehden,
- oman radiokanavan
- oman televisioaseman.
Verkkomedian kustannukset ovat minimaaliset nykyisiin medioihin verrattuna. Julkaisemisen kynnys helpottuu. Tietoyhteiskunnan kansalainen saa informaation lehdistä, radiosta ja televisiosta kuten nykyisinkin, mutta halutessaan myös asianomaisen poliitikon tai viranomaisen omasta verkkomediasta, niin sanotusta tietoyhteiskunnan alkuperäislähteestä.
Gallupit ja kansalaiskyselyt tulevat lisääntymään. Kunnat perustavat alueellisia kansalaisverkkoparlamentteja. Kansalaiset saavat mahdollisuuden äänestää merkittävistä asioista verkossa. Tavalliset vaalit siirtyvät myös osittain verkkoon. Johtavat poliitikot aloittavat viikoittaiset internetkatsaukset verkossa.
Kunnallistasolla tehdään jo paljon, jotta kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet ja osallistuminen päätöksentekoon helpottuisivat. Monissa kunnissa on käynnissä erilaisia verkkodemokratiahankkeita, joista on paljon positiivisia kokemuksia.
Tulevaisuudentutkimuksen dosentti Mika Mannermaa pohtii kysymyksiä tulevaisuuden yhteiskunnan rakenteesta artikkelissaan Ennustamisen epäonnistuminen, onnistuminen - ja yksi ennuste (Kanava 1/2001). Mannermaa ennustaa, että 30-50 vuoden kuluttua Euroopan Unionissa päätetään Euroopan tasoisista asioista. Päätöksenteossa käytetään tietoverkkoja, ja parlamentti ja hallitus kokoontuvat fyysisesti harvoin. Myös valtiollisella tasolla tapahtuu suuria muutoksia. Valta tulee siirtymään paikalliselle ja alueelliselle tasolle. Mannermaa huomauttaa, että käytössämme on todennäköisesti uusia teknologioita, joita ei vielä edes tunneta. Hän muistuttaa myös muutosten pimeämmästä puolesta, erilaisista riskeistä: “Myös tulevaisuudessa elämme riskiyhteiskunnassa, mutta riesanamme fyysisten riskien lisäksi ovat ‘informaatioriskit’ ja hyvin pian myös ‘bioriskit’, tieto- ja geeniteknologian kehittämiseen ja käyttöön liittyvät riskit.”
Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Markku Wilenius väittää (Suomen Kuvalehti 1/2001), että 10-20 vuoden kuluessa siirrymme nykyisestä tietoyhteiskunnasta verkostoyhteiskuntaan, jossa uuden talouden ja politiikan infrastruktuurit perustuvat tietoverkkoihin. Wileniuksen mukaan tämä murros mullistaa poliittisen kulttuurin ja talouden toimintatavat. Hän arvelee, että tulevaisuuden verkostovaltio perustuu siihen, että kaikki osat toimivat itsenäisesti, ja keskus ohjaa vain löyhästi niiden toimintaa. Valtaa jaetaan alueelliselle tasolle niin paljon kuin mahdollista. Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisen kansalaisen vaikuttamismahdollisuudet paranevat tulevaisuudessa ja että vaikuttaminen siirtyy tietoverkkoihin. Toisaalta se voi tarkoittaa myös sitä, että kansalaisilta toivotaan aktiivista osallistumista yhteisten asioiden hoitoon koko ajan.
Verkostoituminen ja verkottuminen lisäävät yhteiskunnan läpinäkyvyyttä. Wilenius uskookin, että politiikan ja talouden läpinäkyvyys lisäävät demokratiaa, koska ihmiset näkevät helpommin ja selvemmin, mihin päätökset perustuvat. Yhteiskunnan demokraattisuus korostuu myös siinä, että teledemokratian keinojen avulla jokainen voi osallistua ja ottaa selvää asioista.
Euroopan Unionilla on eEurope - Tietoyhteiskunta kaikille -niminen hanke, jonka tarkoituksena on nopeuttaa digitaaliteknologian käyttöönottoa joka puolella Eurooppaa ja varmistaa, että kaikilla eurooppalaisilla on sen käyttämiseen tarvittavat taidot. Vaikka Suomi on maailman johtavia maita esimerkiksi internetin käytössä, ei kaikilla ole täälläkään mahdollisuutta tai tarvittavia taitoja uuden teknologian käyttämiseen. Esimerkiksi monilla julkisen ja kolmannen sektorin alueilla ei sähköisen kaupan tai tietoverkkojen mahdollisuuksia hyödynnetä täysipainoisesti. Koko Euroopan mittakaavassa sähköinen viestintä ja uusi talous ovat vielä varsin marginaalisia. eEurope-hankkeen tarkoituksena on auttaa ihmisiä hankkimaan tarvittavat taidot, joiden avulla he voivat löytää tietoa tarvitsemistaan asioista ja toimia internetissä.
Hankkeen tärkeimmät tavoitteet ovat
1. tuoda jokainen kansalainen, koti, koulu, yritys ja hallintoelin verkkoympäristöön
2. luoda digitaalitaitoinen ja yrittäjähenkinen Eurooppa
3. taata kaikille mahdollisuus kuulua tietoyhteiskuntaan