Keskusteleminen ja kuunteleminen

Lobbaajan tulee olla ihmissuhdetaitojen ammattilainen. Selkeä kieli, hyvä kielitaito, kulttuurintuntemus, oman tietoisuuden hallinta ja nonverbaalisen viestinnän osaaminen kuuluvat lobbaajan taitoihin. Hyvä lobbaaja on ilmapiirin rakentaja ja viestinnän ammattilainen.

Hyvä lobbaaja panostaa hyviin suhteisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että hän kulkee erilaisissa verkostoissa, osallistuu juhliin, illallisille ja tapahtumiin, joissa hän näkee ja tapaa oman alansa kannalta merkittäviä avainhenkilöitä. Lobbaaja ymmärtää avainhenkilöstrategian merkityksen.

Etsi avainhenkilöt

Avainhenkilö on mies tai nainen, joka on tulevan päätöksenteon kannalta avainasemassa. Hän voi olla demokratian koukeroissa jonkin elimen puheenjohtaja, kansanedustaja, mielipidevaikuttaja tai kyseisen asian esittelijä. Median koukeroissa avainhenkilö voi olla päätoimittaja, kustantaja tai erikoispalstan toimittaja. Asiasta riippuen avainhenkilöt vaihtuvat. Lobbaajan taitoon kuuluu löytää ratkaisevat avainhenkilöt ja esittää asiansa heille.

Anna päättäjän itse oivaltaa ratkaisu

Asian esittäminen on taito sinänsä. Painostus tai toisen yli kävelevä vaikuttamisinto eivät ole hyviä keinoja. Hyvä lobbaaja osaa esittää asiansa niin hyvin argumentoiden, että argumentit saavat avainhenkilön ikään kuin itse oivaltamaan toivotun lopputuloksen tai ratkaisun. Hyvä lobbaaja saa argumenttinsa kolahtamaan avainhenkilöön. Tällöin avainhenkilö kykenee myös sitoutumaan uuteen päätökseen osittain omana oivalluksenaan. Asia itse on tärkeä, ei niinkään se kuka sen välittää tai mistä se tulee. Hyvää asiaa kannattaa aina tukea, sen tietää jokainen päättäjä ja jokainen eri alan vaikuttaja.

Lobbauksessa on kysymys paitsi suhteiden hoidosta, niin myös asiasta, jota lobbaaja edustaa. Pelistä putoavat ensiksi ne, joiden argumentaatiossa ei ole muuta kuin muotoa. Ilman todellista asiasisältöä on turha yrittää vaikuttaa todella. Lobbaajan ei pidä lahjoa tai juottaa päättäjiä.

Kuuntele

Lobbausta on tutkittu akateemisella tasolla. Helsingin yliopistossa valmistui lobbauksesta syksyllä 1999 väitös, jonka tekijä VTM Miia Jaatinen painottaa avoimuuden ja kuuntelun merkitystä lobbaustyössä. Menestyvä lobbaaja ei painosta eikä uhkaa, vaan on kärsivällinen ja kuuntelee vastapuolta, virittelee yhteistyöverkostoja ja painottaa asiantuntevuutta ilman julkisuutta. Kun osapuolet ovat avoinna toistensa mielipiteille, voidaan löytää molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. [...] Pitkäjänteinen toiminta on tällöin mahdollista, Jaatinen kertoo Yliopisto-lehden (14/99) haastattelussa.

Kyse on lopulta siitä, mihin sinä vaikuttajana pyrit? Mitä oikein haluat? Kuka määrittelee edustamasi linjan vai uskallatko määritellä sen asia asialta itse.

Ihmisten kohtaamisen kultainen sääntö: Anna hänen tuntea itsensä arvostetuksi ja kyvykkääksi.