Nauru, huumori ja vaikuttaminen
“Mitä tekisit, ellet pystyisi itkemään tai nauramaan?”
- Henri Bergson
Nauru on voima, energia, valta ja ase. Nauru vaikuttaa, vapauttaa energiaa ja pelottaa kuin ase. Nauru kaataa auktoriteetit ja murentaa mustavalkoisen vallan.
Kirjassaan Ruusun nimi Umberto Eco kuvaa historiallista luostarimiljöötä, jonka suurena aarteena ovat vanhat kirjat. Yksi kielletyistä ja salaisista kirjoista, vallan ja voiman lähde, on Aristoteleen kirja Naurusta. Virallisesti kirjaa ei ollut enää missään, koska katolinen kirkko oli määrännyt kirjan hävitettäväksi. Siihen kätkeytyi salainen voima - nauru - joka uhkasi katolisen kirkon maailmanvaltaa.
Karnevaali, teatteri, vitsit
Keskiajalla ja uuden ajan alussa Euroopan ruhtinashoveissa hallitsijat valitsivat lähipiiriinsä hovinarrin, hullun ilveilijän ja kujeilijan, joka hauskutti ihmisiä, kävi pilailemalla jokaisen kimppuun. Narri kyseenalaisti asiat kääntämällä ne ylösalaisin, tekemällä kuninkaasta talonpojan ja rengistä piispan. Hovien juonitteluiden keskellä narri saattoi lopulta olla ainoa mies, johon hallitsija pystyi luottamaan.
Keskiajalla ja uuden ajan alussa sääty-yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuutta tuuletettiin karnevaaliperinteen avulla. Kiertävät nukketeatterit esittivät koomisia draamoja valtaapitävistä ja köyhä kansa sai huvia ja elämäniloa synkkään arkeen. Karnevaaliperinne kukoisti uuden ajan alussa Italiassa ja Ranskassa.
Osin tästä perinteestä nouseva teatteri sai arvokkaan tunnustuksen, kun italialainen Dario Fo palkittiin 1997 kirjallisuuden Nobel-palkinnolla. Fon ivalliset ja satiiriset tekstit - esimerkiksi Mysterio Buffo - asettuvat pienen ja heikon ihmisen puolelle. Palkinnosta nousi Italiassa melkoinen myrsky, sillä nykyajan vaikuttajat ja vallanpitäjät, joihin kuului katolisen kirkon ja oikeiston edustajia, tuomitsivat palkinnon antamisen “mauttomana tekona”.
Nauru on pelottava ase ja siihen kätkeytyy suuri, erityisesti mustavalkoisia totuuksia ja ideologioita, tiukkaa ja tosikkomaista ajattelua kaatava voima. Nauru luo henkisesti ahtaassa ilmapiirissä tilaa hengittää vapaammin.
Ihmisen psyyken tutkija Sigmund Freud kiinnostui naurusta ja kirjoitti muun muassa kirjan Vitsi ja sen yhteys piilotajuntaan, jossa hän paneutuu tarkasti vitsin rakenteeseen, vaikutukseen ja vaikuttavuuteen. Nauru ei synny itsestään, vaan juuri vitsin lyhyys, yllättävä käänne, jonkin tavanomaisen ylösalas kääntäminen avaa ihmisen silmät, älyn uudelle polulle - ja seurauksena on nauru. Nauru on kuin uusi oivallus, ummehtuneen polun jakautuminen uuteen kirkkaaseen tiehen, valtaväylään tai jopa monikerroksisiin eritasoristeyksiin.
Pienet lapset kertovat vitsejä mielellään: “Mikä on vihreä ja lentää? - Viinirypäle matkalla etelään. No mikä on ruskea ja lentää? - Viinirypäle palaamassa etelästä.” Jotkut keksivät vitsejä urakalla, hyvä esimerkki kansainvälisestä vitsituotannosta on internetistä saatava tuhansien blondivitsien tiedosto. Naapurisopua on rakennettu ja hoidettu vitseillä. Mitä yhteistä on ruotsalaisella miehellä ja suomalaisella työttömällä…?
Vitseillä kevennetään ilmapiiriä ja luodaan tiukkaan neuvottelutilanteeseen rentoutta. Vitseillä tavoitellaan myös joskus asioiden tai ihmisten identiteettiä, jopa kansanluonnetta. Kun suomalainen, amerikkalainen ja saksalainen kohtasivat elefantin, jenkki mietti miten elefantilla voisi tehdä bisnestä, saksalainen puolestaan pohti, mitä työtä elefantti voisi tehdä. Suomalainen katsoi elefanttia arasti ja mietti: “Mitähän toi ajattelee musta?”
Naurun terapeuttista merkitystä ei kukaan kieltäne. Vanha sanonta “nauru pidentää ikää” pitänee paikkansa. Taitavat vaikuttajat, lobbaajat, liikemiehet, hyvät valmentajat ja opettajat kaikki ymmärtävät naurun ja hyvän vitsin merkityksen. Nauru ja vaikuttaminen kuuluvat paljolti samaan kategoriaan. En tarkoita tällä kohtaa poliittisten tv-ohjelmien usein parjaavaa ja negatiivista huumoria, vaan vaikuttajan kykyä kertoa keventävä juttu tarpeen tullen. Erityisesti tilannekomiikka ja sen oivaltaminen on hyvä taito vaikuttajalle. Mitään helppoheikin tai naurumaakarin asemaa vaikuttajan ei kuitenkaan kannata tavoitella.
Harjoitus: Vitsit
Oppilaat jaetaan viiden hengen ryhmiin. Kukin kertoo yhden kirjoittamansa tai kuulemansa vitsin. Ryhmät valitsevat niistä yhden tai kaksi parasta, jotka kerrotaan koko luokalle.
Ryhmät tai oppilaat yksin arvioivat paperille kunkin vitsin kohderyhmän ja sen, miten vitsi vaikuttaa erilaisissa tilanteissa, mihin tilanteeseen kukin vitsi sopii ja mihin ei. Ketä vitsi mahdollisesti loukkaa, ketä ei. Parhaat vitsit käydään keskustellen lävitse.
Vitsejä verkosta
www.huumori.net http://www.joutsa.fi/yaste/tuotok/vitsej.htm
Suomen suurin vitsisivusto
http://www.phnet.fi/public/www-vitsit/00_menu.html
Yli 4400 tekstivitsiä eli tekstiviestin pituista vitsiä!
http://www.dlc.fi/~frank/huumori/tekstivitsit/