Lobbaustoiminta
Lobbaus - oikein ajoitettu asiantuntijatoiminta - on perusominaisuudeltaan juuri toimintaa, ei pohdintaa. Lobbaustoiminnassa korostuu kuitenkin interaktiivisuus - vuorovaikutus avainosapuolien kanssa. Lobbari voi olla puhdas lobbauksen eli lobbaustaitojen ammattilainen, joka hankitaan avuksi hädän tullen. Hankkijana toimii silloin taho, joka haluaa osallistua ja vaikuttaa lähestyvään päätöksentekoon. Tällöin lobbari tutustuu ensin tarkoin lobattavaan asiaan, sen taustoihin, faktoihin ja tavoitteisiin. Vasta tämän jälkeen hän kykenee vuorovaikutukseen ja asia-argumenttien jakamiseen varsinaisen päätöstä tekevän tahon kanssa. Tästä lobbausmallista voidaan käyttää nimitystä kolmitaholobbaus. Lobbaustoiminnan keskipisteessä ovat lobbauksen tarvitsija, ammattilobbari ja lobattava taho.
Toiminnan kannalta ehkä yleisempää on kuitenkin ns. kaksitaholobbaus, jossa lobbauksen tarvitsija ja lobbaaja ovat joko sama henkilö tai edustavat samaa järjestöä tai lobbausta tarvitsevaa tahoa. Asiantuntemus ja argumentaation taso on tässä tapauksessa usein parempi kuin kolmitaholobbauksessa. Toisaalta ammattilobbari voi päihittää amatöörilobbarin kuitenkin lobbausprosessin tuntemisessa ja rauhallisessa päämäärätavoitteisessa toiminnassa, joka lopulta voi asian kannalta tuottaa parhaan tuloksen.
Kaksitaholobbauksella on kuitenkin hyvät onnistumisen mahdollisuudet, mikäli hallitsee lobbauksen edellyttämät taidot ja omaa riittävän kokemuksen pitkäjänteisestä neuvotteluprosessista.
Linkkejä ja lähdelukemista:Valtioneuvosto www.vn.fi
Valtikka www.valtikka.fi
Suomenkielisiä teoksia lobbauksesta on vähän. Miia Jaatisen väitöskirja (1999) Lobbying Political Issues - A Contingency Model of Effective Communication Strategies löytyy Helsingin yliopiston viestinnän laitokselta. Kustantajana on Inforviestintä - josta teosta voi myös ostaa. www.infor.fi tai http://www.infor.fi/infor/kirjasto/2a28.html–>.
Jaatisen väitöskirjan esittely Yliopisto 13/99 osoite verkossa.
Miia Jaatisen luento lobbauksesta.
Osmo A. Wiio “Johdatus viestintään” (Weilin+Göös, Porvoo 1994)
Leif Åberg “Viestintä - tuloksen tekijä” (Tietopaketti Oy, Jyväskylä 1994).
Timo Vuortama ja Lauri Kerosuo “Viestinnän lait ja säännöt” (Karisto Oy, Hämeenlinna, 1994.)
Harjoitus 1: Lobbaustoiminta
Pohdi yksin tai ryhmässä oletko valtioneuvoston kanslian kanssa samaa mieltä lobbaustoiminnasta?
Valtioneuvoston kanslian näkemys löytyy asiakirjasta VNK julkaisu 2001 / 5 “Valtionhallinnon viestintä 2000-luvulla. - Informoi, neuvoo, keskustelee ja osallistuu.”
“Erilaiset suhdetoimintastrategiat ovat osa kansalaisjärjestöjen viestintää suhteessa julkisen vallan käyttöön. Lobbaus on pyrkimystä vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ryhmän etujen ajamiseksi viestimällä niiden ryhmien kanssa, jotka ovat keskeisiä siinä päätöksentekoprosessissa, jossa päätetään yhteisön kannalta tärkeästä kysymyksestä. Lobbaus on vuorovaikutusta, jossa pyritään perustellen vakuuttamaan toinen osapuoli48. Myös viranomaiset harjoittavat lobbausta mm. Suomen etujen ajamiseksi EU:ssa. Työryhmä katsoo, että koska lobbauksessa toteutuu kansalaisten ja yritysten osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, se on julkisuus- ja demokratiaihanteiden mukaista toimintaa. Valtionhallinnossa tulee kuitenkin aina muistaa tasapuolisuus, se että päätöksenteossa huomioidaan niidenkin edut, joilla ei ole puolestapuhujia.”
Oletko samaa mieltä valtioneuvoston kanslian kanssa
* lobbauksen määritelmä?
* lobbaus ja demokratiaihanteesta?
* lobbaus ja tasapuolisuus?
Pohdi yksin tai ryhmässä. Vastaus opettajan ohjeen mukaan. Purkakaa taustayhteisönne kanssa tai opettajan kanssa tunnilla.
Harjoitus 2: Lobbaustoiminta
Keskustelkaa ryhmässä ja kirjatkaa keskustelun pääkohdat ylös. Tulosten purku yhteisesti.
* Tiedätkö yhtään tahoa, mikä harjoittaa lobbausta?
* Mitä tarpeita näet seurasi/järjestösi/ryhmäsi lobbaustoiminnalle?
* Mitkä tahot ovat ensisijaisesti yhteisösi lobbaustoiminnan kohteina?
* Mitä tahoja näiden lisäksi pitäisi lobata?
* Mitä lobbauksessa voi tehdä ja mitä ei?
Harjoitus 3: Lobbaustoiminta
Verkottuminen ei ole enää vaihtoehto, vaan elinehto
toteaa Helsingin yliopiston viestinnän professori Veijo Åberg usein luennoissaan. Mitkä kolme tekijää vaikuttavat Åbergin mukaan lobbauksen strategian valintaan?
Åbergin lobbauksen strategian valinta http://www.valt.helsinki.fi/staff/aberg/3j4.ppt.
Katso myös Åbergin luento lobbauksesta ja viestinnästä http://www.valt.helsinki.fi/staff/aberg/3jviim.ppt.