Internet kehittyy edelleen

Kun internet muuttui visuaaliseksi world wide webin myötä 1990-luvun puolivälissä niin verkkosivujen pääsisältö oli informaatio, jonka viereen oli aseteltu kuvia. Sivut muistuttivat lähinnä sähköisiä ilmoitustauluja. Vuosituhannen taitteessa erilaiset yksinkertaiset interaktiiviset osiot kuten lomakkeet ja gallupit ilmaantuivat verkkosivuille. Samalla verkkoradiot ja videopalvelut alkoivat yleistyä. Vuodesta 2005 suurten julkissektorin toimijoiden sivustot ovat muuttuneet palvelukeskeisiksi. Asiakaspalvelu nähtiin verkon perusfunktioksi. Vuoteen 2010 mennessä verkkosivujen ennustetaan muuttuvat aktiivisen yhteisöllisyyden suuntaan. Elämä siirtyy entistä voimakkaammin verkkoon. Nuorten suosima Habbo hotelli on tästä hyvä esimerkki.

Hypertekstin isä Ted Nelson kehittää paraikaa hanketta Hyperwords. Hankkeella pyritään siihen että jokainen internetissä julkaistu sana on suoraan interaktiivinen. Sanaa klikkaamalla se googlautuu välittömästi ja sille etsitään Wikipediasta - eli internetin avoimesta tietosanakirjasta - selitystä. Nelsonin työparina toimii toinen netin kuuluisuus Douglas Engelbart, joka on keksinyt mm. tietokonehiiren. Hän sai hiirelle patentin jo 1970 nimellä “x-y -aseman osoitin tietokonenäyttöjä varten.

Internetin kehityksessä oman mausteensa tuo kaiken palvelun saatavuus myös mobiililaitteiden kautta. Maailma siirtyy kätevästi omaan taskukännykkään.

Vaikuttajan kannalta jokainen media on tärkeä. Yksittäinen vaikuttaja voi ylittää helpommin paikallisen median julkaisukynnyksen. Valtakunnalliset mediat, kuten Yleisradio, MTV tai Helsingin Sanomat, valitsevat tarkkaan sen materiaalin, minkä julkaisevat. Internetin voimakas kasvu luo edellytyksiä tämän median käytölle, mikäli haluaa vaikuttaa.

Vaikuttajan tulee tuntea jokainen media ja niiden käyttötarkoitus. Tämä edellyttää tietoa median luonteesta, käyttäjäryhmistä, julkaisupolitiikasta ja levinneisyydestä. Usein julkaisukynnyksen ylittäminen edellyttää kyseisen median toimittajan tai päätoimittajan henkilökohtaista tapaamista tai tuntemista. Toki hyvä asia pääsee julkisuuteen myös ilman “suhdepolitiikkaa”.

Suomen ensimmäiset tietokoneet?

YLEn Elävästä arkistosta löytyy myös tietokoneet historiaa ja esimerkkejä Suomen ensimmäisistä tietokoneista, jotka otettiin käyttöön Postisäästöpankissa 1958 sekä Elannon varastokirjanpidossa 1960. Molemmat olivat IBM:n rakentamia.