Media ja demokratia
Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen ohjelmaan kuului neljä politiikkaohjelmaa, joista yksi oli Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma. Sen tavoitteena oli edistää aktiivista kansalaisuutta, kansalaisyhteiskunnan toimintaa, kansalaisten yhteiskunnallista vaikuttamista ja edustuksellisen demokratian toimivuutta.
Ohjelma tuotti runsaasti kansalaisen ja politiikan välisiä tutkimuksia ja raportteja, jotka löytyvät parhaiten oikeusministeriön sivuilta http://www.om.fi/30641.htm.
Viestinnän tutkimuskeskus CRC tuotti hankkeelle kiinnostavan raportin. Hannu Nieminen, Minna Aslama ja Mervi Pantti Helsingin yliopistosta kirjoittivat tutkimuksen “Media ja demokratia Suomessa. Kriittinen näkökulma”.
Raportti tarkastelee median ja demokratian suhdetta Suomessa neljästä näkökulmasta. Ensimmäisessä osassa “Diagnoosi: päätöksentekijät ja media” hahmotellaan päättäjien ja median välisten suhteiden muutoksia. Yksi keskeisistä havainnoista on, että julkisen politiikan tila on viime vuosikymmenten aikana kaventunut. Kansalaisten odotukset kohdistuvat politiikan sijaan lisääntyvästi markkinoille. Kehitys on ohjannut myös median toimintaa.
Toisessa osassa “Ihanne: kommunikatiivinen demokratia” tarkastellaan median roolia demokratian ja kansalaisvaikuttamisen edistämisessä. Luvussa esitellään muun muassa brittiläistutkija James Curranin malli, jossa hän lähestyy julkisen palvelun tehtävää perinteistä laajemmasta näkökulmasta. Luvussa perustellaan ajatusta perustuslaissa määritellyistä kansalaisten viestinnällisistä oikeuksista. Niitä ovat oikeus informaatioon, orientaatioon, sosiaaliseen yhteisöllisyyteen ja itseilmaisuun.
Kolmas osa “Todellisuus: suomalainen mediajärjestelmä 2005″ vertaa suomalaista mediatodellisuutta edellä esiteltyihin ihanteisiin. Luvussa kartoitetaan aluksi yleisimpiä mediaan liitettyjä uhkakuvia ja arvioidaan niidenrealistisuutta. Sen jälkeen luodaan katsaus eri median toimialojen nykytilanteeseen. Erillisen tarkastelun kohteena on televisio.
Neljännessä osassa “Kohti mediademokratiaa: ehdotus mediareformiksi” kirjoittajat esittävät käytännön toimenpiteitä suomalaisen mediajärjestelmän demokratisoimiseksi. Keskeisellä sijalla on julkisen palvelun periaatteen laajentaminen koskemaan koko mediakenttää.
Lopuksi tekijät esittävät neljä kysymystä jatkokeskustelun pohjaksi sekä erityisen media-asiamiehen perustamista valvomaan kansalaisten oikeuksien toteutumista kiivaasti kehittyvän digitaalisen monimedian alueella.
Taneli Heikan ja kumppaneiden kirjoittama Suomen digitaalista tulevaisuutta selvittelevä Uusi -Kultakausi kirja julkaistiin keväällä 2011. Kirjassa pohditaan erityisesti sosiaalisen median tuomaa uutta aikakautta ja sen merkitystä vanhoille rakenteille, myös demokratialle.
Lukuisia kiinnostavia näkökulmia sivustolla www.uusikultakausi.fi.