Vaikuttaja ja media

“Julkisuuteen pääsevät ne, jotka haluavat sinne mennä. Julkisuutta pitää osata käyttää hyväksi”, totesi Helsingin Sanomien entinen pääkirjoitustoimittaja Risto Uimonen eräässä luennossaan.

Vaikuttamisen kannalta median merkitystä tuskin voi yliarvioida. Mediaan liittyvien taitojen opettelu on vaikuttajalle erityisen tärkeää, sillä media tarkoittaa kaikkea sitä viestintää, joka välittää yksityisen ihmisen sanoman eteenpäin joko tietylle ryhmälle tai suurelle massalle. Suomen Gallup-Media Oy:n keväällä 2000 teettämän Intermedia 2000 -tutkimuksen mukaan suomalainen keskivertoihminen vietti joka päivä noin seitsemän ja puoli tuntia erilaisten tiedotusvälineiden äärellä. Vuonna 2004 määrä oli kasvanut 9 tuntiin ja 20 minuuttiin. Kuitenkin vuoden 2010 tilastojen perusteella suomalainen viettää mediassa 7 tuntia 30 minuuttia. Vaihtelu herättää kysymyksen tutkimusten vertailtavuudesta. 

Viestintävälineet edellyttävät vaikuttajalta tiedotusstrategian luomista. Mediaan tulee osata suhtautua, mutta sen voimaa ei pidä sen paremmin ali- kuin yliarvioida. Hyvä vaikuttaja tiedostaa tämän, eikä jää median armoille. Hän hankkii itselleen mediatiedot ja -taidot, joiden avulla hän voi toteuttaa omaa tiedotusstrategiaansa.

Televisiossa ja radiossa korostuvat hieman eri asiat kuin lehdistössä tai tietoverkoissa. Radio ja televisio edellyttävät sanan lisäksi ääntä ja/tai liikkuvaa kuvaa. ääntään voi kehittää ja ulkomuodostaan voi pitää huolta. Myös nonverbaalisen viestinnän taidot korostuvat tiedonvälityksen siirtyessä yhä kasvavassa määrin televisioon ja verkkojen liikkuvaan kuvaan.

Monet imagokonsultit väittävät, että televisiossa ei ole tärkeätä niinkään se mitä sanoo, vaan se miten sanoo. Nykyisin imagoa rakennetaan tosissaan niille, jotka haluavat tulla ammattivaikuttajiksi.

Mediaan liittyvät vaikuttamisen tiedot ja taidot vaativat pitkän opettelun. Parasta oppia on työskentely lehdessä, radiossa, televisiossa tai jossain verkkojulkaisussa. Monet nykyisistä johtavista poliitikoistamme ovatkin aikaisemmin toimineet jonkun tiedotusvälineen palveluksessa.

Päätoimittaja Risto Uimosen mukaan vaikuttaja voi tehdä neljä virhettä suhtautumisessaan mediaan:

1. Vaikuttaja pitää mediaa välttämättömänä pahana.
2. Vaikuttajalla ei ole omaa julkisuusstrategiaa.
3. Vaikuttaja ei tunne mediayhteiskuntaa.
4. Vaikuttaja ajattelee, että “vaatimattomuus kaunistaa”

Ammattiyhdistysliike SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen kirjoitti Helsingin Sanomiin 29.4.1996 median välittämän julkisuuden merkityksestä: Julkisuudesta on tullut yhteiskunnallisen ja poliittisen toiminnan areena. Todellisuudessa tehdyt teot todellistuvat vasta mediassa näyttäytymisen kautta.

Tähän asiaan liittyvät vanhat sanonnat “Olen televisiossa, olen olemassa” tai “Olen Hesarissa, olen olemassa”. Jotkut ihmiset, jopa jotkut vaikuttajat, haluavat olla mahdollisimman paljon julkisuudessa.

Nuorten on joskus vaikeaa saada äänensä kuuluviin kaupallisessa mediassa. Heidän asiaansa ei koeta riittävän kiinnostavaksi suuren yleisön kannalta, tai kaupallinen media ei halua käsitellä asiaa lainkaan. Tässä tilanteessa on aina mahdollista turvautua kotisivujen julkaisemiseen internetissä, seinälehtiin tai lentolehtisten jakamiseen kadulla.

Tulevaisuudessa kaikki kommunikaatiotaidot korostuvat. Verkottumisen myötä myös tietotekniikan tuntemus ja taidot ovat vaikuttajalle välttämättömiä. Tiedonhalun ohella yhteydenpito päättäjiin tulee aiempaa helpommaksi tietoverkkojen käytön kasvaessa.

Erinomainen vaikuttamiskanava verkossa on nuorille suunnattu Valtikka verkkosivusto, www.valtikka.fi, sekä Aloitekanava sivusto www.aloitekanava.fi.