Radio ja televisio - perinteiset sähköiset mediat muutoksessa

Radio- ja televisiotoiminta Suomessa oli pitkään tarkkaan säännösteltyä ja Yleisradion lakiin perustuvan tehtävän ja valvonnan varassa. Ensimmäisenä Ylen holhouksesta vapautui radiotoiminta. Ensimmäiset paikallisradiot perustettiin Suomeen 1985, yhtenä näistä Helsingin Radio City. Kymmenen vuoden kuluessa maahan syntyi 60 yksityistä paikallisradiota eri puolille maata.

Mainosrahoitteiset televisiokanavat toimivat pitkään samaten Yleisradion suojissa. MTV3, Nelonen ja paikalliskanavat, kuten Helsinki televisio HTV, saivat vasta 2002 muuttuneen uuden viestintälain myötä luvan aloittaa itsenäisen ja täysin oman profiilinsa mukaisen lähetystoiminnan. Toimintaa ei valvonut enää Yleisradio, vaan viestintävirasto.

Digitaalinen televisio tulee mullistamaan radio- ja televisiotoiminnan. Ylen Perinteinen kansainvälisiin television lähetystoiminnan standardeihin perustunut ohjelmatuotanto on äärimmäisen kallista. Yhden ohjelman tekemiseen vaaditaan usein 20 ammattilaisen työpanos. Digitaalinen vallankumous on muuttamassa ohjelmatuotantoa. Uusissa tietokoneohjatuissa digitaalisissa studioissa voidaan ohjelma ottaa talteen, huolehtia kuvauksesta, äänestä ja jopa valaistuksesta, sekä lähettää suorana verkkoon jopa 1 - 2 työntekijän avulla. Toistaiseksi digitaalista tuotantoa on välitetty livenä ja tallenteina internetiin, mutta samalla tekniikalla voidaan tulevaisuudessa tehdä tuotantoja digitaaliseen televisioon. Suomen valtioneuvosto on tehnyt päätöksen siirtymisestä analogisista lähetyksistä kokonaan digitaalisiin lähetyksiin vuoden 2007 heinäkuussa.

Digita Oy tarjoaa jo nyt digitaalisella valtakunnallisella Estradi -kanavallaan kenelle tahansa yksityiselle henkilölle tai järjestölle mahdollisuutta lähettää televisio-ohjelmaa valtakunnan verkkoon. Väliaikaisen ohjelmatuotantoluvan voi saada viestintävirastosta muutamassa päivässä. Myös Yleisradion tulevat digitaaliset kanavat voivat ottaa aiempaa enemmän vastaan järjestöjen ohjelmatuotantoa.

Digitaalisella kanavalla voidaan lähettää informaatiota supertekstitelevision, radion tai perinteisen television muodossa. Vuorovaikutukselliset palvelut lisääntyvät sitä mukaa, kun digitaalinen televisiostandardi (MHP) kehittyy.

Tulevaisuudessa vaikuttaja saattaa saada samaa sisältöä ja tuotantoa jakeluun monilla eri digitaalisen median pinnoilla. Samasta sisällöstä voi lähteä asiaa printtiin, radioon, nettiin, digitaaliseen televisioon ja mobiilipäätelaitteisiin.

Aiempaa selvemmin digitaalisen median myötä syntyvät erialaisten ohjelmien arkistot, jotka ovat tulevaisuuden kansalaisten käytössä 24h/vuorokaudessa.

Oman asian saaminen paikallisille tai valtakunnallisille digitaalisille kanaville edellyttää samaa kuin perinteisessäkin mediassa. Vaikuttajan tulee tuntea eri median avainhenkilöt ja tarjota suoraan omaa viestiään näiden ammattilaisten kautta. Heiltä saa myös usein korvaamatonta apua ja tietoutta, miten menetellä, jotta tekeleensä saisi julkaistuksi.